Päiviä paratiisissa - Saint-Léger

Saint-Léger Ranskassa on yksi niistä paikoista, joissa on yksinkertaisesti kaikki hyvin.

Ystäväni Alma asuu siellä, ja olin valtavan onnekas, että pystyin jatkamaan ikuiselta tuntuvaa kesää lähtemällä Etelä-Ranskaan viikoksi etätöihin ja kiipeilemään vielä syyskuussa. Eipä ehtinyt pitkään pölyttyä Brysselissä.

Vuokrasin pikku studion ihanasta vanhasta maatalosta. Paksujen kiviseinien sisällä on raukea tunnelma, muu maailma tuntuu kaukaiselta. Aamukahvit runsaassa puutarhassa ovat pala paratiisia. Vaikka päivisin auringossa nousee vielä hellelukemiin, on aamujen kirpeydessä jo syksyn tuntua.

Joki halkoo laaksoa, kallioseinämät nousevat sen molemmin puolin. Päivärytmi toistaa itseään: aamuisin töitä, yksinkertainen lounas ja iltapäivällä, kun seinämät kääntyvät varjoon, lähdemme kiipeilemään. Kiipeilyseinällä kehon ja mielen rajojen kokeilua. Opettelen, miten hengitys ja katse ohjaavat usein parempiin tuloksiin, kuin pelkät lihasvoimat.

Kiipeilyn jälkeen pulahdus jokeen, vesi on paahteisen kesän helleaaltojen jälkeen matalammalla, kuin olen koskaan täällä nähnyt. Ilmastokriisi. Lämmitämme pienen saunan, mitä luksusta.

Suunnittelemme tulevia projekteja. Alma on yksi niistä ihmisistä, jotka säteilevät ympärilleen energiaa ja saavat muutkin vedettyä mukaan. Viikon jälkeen tuntuu, että maailma on hieman selkeämpi ja parempi paikka.